Siirry sisältöön

Suomenhevoset etusijalle osassa kylmäverilähtöjä

Suomenhevosilla on etusija alemmissa kylmäverilähdöissä ensi maaliskuun alusta alkaen. Asiasta päätti Suomen Hippoksen hallitus viime perjantaina. Eli alemmat kylmäverilähdöt täytetään ensin suomenhevosilla ja jos tilaa on, sitten myös muunmaalaiset pääsevät starttiin.

Päätöksellään Hippos haluaa varmistaa suomenhevosen tulevaisuutta ja kilpailutoimintaa. Etusijaa ei ole Kavioliigan kahdessa ylimmässä sarjassa, suurkilpailuissa eikä kutsukilpailuissa.

Julkisuudessa on jälleen voimistunut vaatimus, että muunmaalaisten kylmäveristen kilpailuoikeutta Suomessa on rajattava suomenhevosen eduksi. On pelätty, että lähinnä Norjasta tuodut kylmäveriset valtaavat kilpailulähtöjä ja lohkaisevat oman osansa palkintorahoista.

Toisaalta on todettu, että tuontihevoset ovat taanneet sen, että pieni osa kylmäverilähdöistä on voitu ylipäätään juosta, kun ilmoitettuja suomenhevosia ei ole ollut riittävästi.

Odd Herakles ja Tom Erik Solberg kävivät korjaamassa Nordic Kingin 50 000 euron ykköspalkinnon vuonna 2019. Hippoksen päättämä suomenhevosten etusija ei jatkossakaan koske kutsukilpailuja. Kuva: Jukka Timonen

Hippos katsoi, ettei kylmäveristen kilpailutoiminnan rajoittaminen ole ainakaan tässä vaiheessa tarpeellista.

Hippoksen puheenjohtaja Kari Eriksson (vas.) ja Suomenhevosliiton puheenjohtaja Timo Ryynänen vierailivat Suomenhevonen – sotahevonen -patsaalla Seinäjoen Kuninkuusravien yhteydessä. Kuva: Jukka Timonen

”Suomenhevosta halutaan tietenkin tukea, mutta suomenhevosta ei voi tukea suomenhevosen vahingoksi”, Suomen Hippoksen puheenjohtaja Kari Eriksson perusteli päätöstä Hevosurheilun toimittajan Jari-Pekka Rättyän haastattelussa 17.12.

Suomenhevosliiton puheenjohtaja Timo Ryynänen kiittää Hippoksen päätöstä tukea kansallisrotuamme, vaikkei päätös sinällään suurta muutosta tuo ravikilpailutoimintaan.

”On tosiasia, että muutamia lähtöjä on voitu juosta sen ansiosta, kun mukana on ollut myös ’tupsujalkoja’. Silloin myös suomenhevoset ovat päässeet jakamaan palkintorahoja”, Ryynänen muistuttaa.

Hänen teesinsä muunmaalaisten kylmäverihevosten tuomaan kilpailupaineeseen on yksinkertainen:

”Astuttakaa suomenhevostammanne. Kun suomenhevoskanta kasvaa, silloin olisi sitä massaa, mistä valita ja koulia ravureita sarjoihin.”

Tämä auttaa pitkässä juoksussa, eikä Ryynäsen mielestä pikakeinoja ole olemassakaan lähtöjen täyttämiseksi suomenhevosilla.

Ryynänen muistuttaa, että nyt olisi kysyntää hyville suomenhevosille, mutta niistä ei ole tarpeeksi tarjontaa. Kun suomenhevosvarsoja syntyy tätä nykyä noin tuhat vuodessa, Ryynänen toivoisi luvun kohoavan 1500:een. Hän toivookin lisää kannustimia kasvatustoimintaan.

Nuorten sarjat, tammasarjat ja perinteiset suomenhevoskilpailut ovat edelleen rajattu vain suomenhevosille. Aiemmin on päätetty, että osassa vuoden 2022 Kavioliigaraveja on vain suomenhevosille rajattuja lähtöjä.

Jukka Timonen