Suomalainen ja hänen hevosensa ovat eläneet muuttuen aina sen mukaan, mitä kulloisenkin ajan vaatimukset ja olosuhteet ovat edellyttäneet. Suomalainen on muokannut hevosta kaltaisekseen – ja hevonen on muokannut suomalaista. Ilman omaa hevosta olisimme erilainen kansa, historiamme olisi erilainen, kulttuuriperintömme olisi toisenlainen, yhteiskuntamme tarina ja valtiollinen menneisyytemme olisivat erilaiset.
Suomenhevosen jättämät jäljet näkyvät yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme monin tavoin: maaseudun ja kaupunkien muotoutumisessa, maisemassa, muistoissa, taiteessa, kielessä. Hevonen oli antamassa merkittävää panostaan nykyisen hyvinvointimme perustan ja taloudellisen turvan luomisessa. Se täyttää kansallisen symbolin tunnusmerkit – ja tämän asemansa se on kovalla uurastuksella ansainnut.
Köyhän maan olosuhteet pakottivat kehittämään hevosrodun, joka sopeutuu ja mukautuu sille esitettyihin vaatimuksiin. Tämä on luonut suomenhevoselle erinomaiset edellytykset menestyä myös tulevaisuuden hevosena. Yksi maailman monipuolisimmista hevosroduista omaa ominaisuuksia, jotka puhuttelevat myös nykyajan ihmistä: sen lisäksi, että se on oiva urheiluhevonen ja monikäyttöinen harrastekaveri, se on ihmisen ikiaikainen kuuntelija ja kumppani, fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin tuoja.
Suomenhevosen kulttuurinen merkitys ei ole pelkkää historian havinaa ja yhteiskunnan kaupungistumisen myötä pysähtynyttä nostalgiaa. Tänä päivänä suomenhevosen kulttuuriperintöä vaalii jokainen suomenhevoskasvattaja, joka vuosi toisensa jälkeen varsottaa tammansa ja tuottaa aina uuden sukupolven suomenhevosia maailmaan. Perintöä ylläpitävät myös kaikki tuhannet harrastajat ja ammattilaiset, jotka päivittäin toimivat ja työskentelevät hevosen kanssa sekä jatkavat ja kehittävät uusia hevosen hyvinvointiin perustuvia hevosmiestaitoja. Ja, mikä tärkeintä, siirtävät taitojaan ja tietämystään uusille sukupolville.
Suomenhevosen ympärille syntynyt yhteisöllisyys osoittaa voimansa tänäkin päivänä. Hevonen kokoaa ihmiset yhteen erilaisiin ja erikokoisiin tapahtumiin ympäri maata: Kuninkuusraveihin kokoontuu vuosittain kymmeniä tuhansia katsojia, Suomenratsujen Kuninkaalliset kiinnostavat niin ikään tuhansia, ja pienetkin tapahtumat, arki-illan ravit ja viikonloppunäyttelyt keräävät innostunutta yleisöä.
Merkittävä osoitus suomenhevosen arvon tunnustamisesta on suomenhevoseen liittyvän tietotaidon hyväksyminen Museoviraston ylläpitämään Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017.
Suomenhevosen elävä perintö on elävää ja tässä ajassa kiinni. Se elää jokaisessa kohtaamisessa hevosen kanssa, jokaisessa hevosen kanssa harrastuksen parissa vietetyssä hetkessä ja kaikessa sen hyväksi ja sen kanssa tehdyssä työssä. Perintöä ylläpitää myös se, että viestimme hevosesta ja jaamme rakkauttamme ja arvostustamme sitä kohtaan, alan ulkopuolellekin.
Suomenhevonen on ainutlaatuinen, korvaamaton. Sitä ei voi tuoda, sitä ei voi jäljitellä. Se on paras sellaisenaan.