Siirry sisältöön

Työhevonen kiinnostaa hyötykäytön ja perinnetöiden takia

Työhevosella leipänsä saa ani harva, mutta valtaosalle omistajista se on harrastekumppani.

Kuopiolainen Tapio Karhunen kyyditsee Kesäsade-ruunallaan yleisöä Kuopion raveissa suomenhevosen päivänä tänä syksynä. Kuva: Jukka Timonen

Opiskelija Marika Ristilä teki opinnäytetyön hevosen työkäytöstä maatilalla Hämeen Ammattikorkeakoulussa Mustialassa hevostalouden koulutuksessa. Työn tavoitteena oli selvittää, minkälaisia töitä työhevosilla tehdään.

Työhevonen on hankittu hyötykäyttöä ja perinnetöiden tekoa varten. Käytännössä työhevosella ajetaan omalla tilalla puita metsästä ja kynnetään ja äestetään peltotilkkuja. Lisäksi voidaan ajeluttaa yleisöä eri tapahtumissa. Tämä selvisi Ristilän tekemällä kyselytutkimuksella, jonka tarkoituksena oli selvittää, mitä töitä työhevosilla tehdään ja millaisilla hevosilla.

Sosiaalisessa mediassa keväällä 2021 jaettuun kyselyyn vastasi 91 ihmistä. Vastaajista 67 oli naisia ja 24 miehiä.

Päätoimista työtä ani harvalle

Työhevostoiminta on valtaosalle, 58 vastaajalle, pelkkä harrastus. Päätoimista työtä se tarjoaa vain 5 vastaajalle ja sivutoimista 12 vastaajalle.

”Suomessa yritystoiminta työhevosten parissa on vielä aika pienimuotoista”, Marika Ristilä toteaa kyselyn antamista tuloksista.

Hevosmetsureille olisi töitä, näin ainakin Ylen artikkelissa (2019) väitetään. Hevosmetsuri Miika Åfeltilla Ikaalisista oli tuolloin kalenteri täynnä vuodeksi eteenpäin.

”…varmasti lisää mahtuisi tälle alueelle kymmenkunta tekijää. Jos on halua ja innostusta, niin varmasti töitä piisaa”, Åfelt uskoo Ylen artikkelissa.

Hevosmetsuri on kilpailukykyinen erikoishakkuukohteilla kuten esimerkiksi saarissa, suojelukohteissa ja puistoissa. Hevosmetsuri ei pysty kilpailemaan taloudellisesti konekorjuulle, mutta korjuujäljessä hevonen vie voiton raskaista koneista.

Perinteiden vaalimista

Kyselyyn vastanneista 91 ihmisestä 60 ilmoitti tekevänsä työt suomenhevosella.

Vastaajista 36 tekee metsätöitä, asiakkaiden ajelutuksia 33, kunnossapitotöitä (esim. lanausta) 25, viljelytöitä 18 ja heinätöitä 14. Terapiatoimintaa tekee 7 kyselyyn vastanneista.

Kyselyn mukaan eniten ihmisiä innostaa työhevosten pariin hevosen hyötykäyttö (30 vastaajaa) ja toiseksi eniten perinnetyöt ja niiden uudelleen opettelu (28 vastaajaa). Perimätaidon ja tiedon ylläpito on tärkein tekijä, joka on motivoinut tekemään töitä työhevosella. Vastaajista 64 oli tätä mieltä. 58 vastaajaa piti hevosen monipuolista käyttöä tärkeänä tekijänä ja onnistunut yhteistyö hevosen kanssa oli 48 vastaajan mielestä tärkeää.

Matti Makkonen kynti Vinpotar-tammallaan näytöstyyliin 2019 Jyväskylän Killerillä. Auramiehenä toimi Pentti Tiihonen. Kuva: Jukka Timonen

Viljelysaralla hevosella paikkansa

Ristilä selvitteli opinnäytetyössään hevosvoimaisen viljelyn mahdollisuuksia osana maanviljelyä nyky-yhteiskunnassa.

”Lähtökohtaisesti pienen alan kasvit, erikoiskasvit ja eri maatiaislajikkeet voisivat olla järkeviä työhevosella viljelyyn.”

Pienellä pinta-alalla työhevonen voi korvata käsin tehtävää työtä, ja tulos voi olla parempi kuin traktorilla tehty työ.

Traktorin käyttö tiivistää maata enemmän kuin hevosella tehtävä maanmuokkaus ja sadonkorjuu. Mitä vähemmän maa tiivistyy sitä muokatessa, sitä paremmin maaperä pysyy huokoisena ja säilyttää sen aktiivista elämää. Tämä taas parantaa sadon kasvua.

Yhdysvalloissa ja Euroopassa kiinnostus työhevosten käyttöä kohtaan on kasvanut muun muassa polttoaineiden kustannusnousun takia. Hollannissa ja Yhdysvalloissa maatalouskouluissa voi opiskella työhevosilla viljelyä.

Geeniperimän vaalintaa

Työhevosten omistajilla on tärkeä paikkansa suomenhevosen vaalijana.

Edesmenneen kotieläintutkijan Kalle Maijalan mielestä työhevosen käytölle löytyy nykyään useita perusteita, kuten ympäristöarvot, työttömyyden torjunta, kotimaisen ja uusiutuvan energian käyttö, luonnonmukaisen viljelyn mahdollisuudet, maatilamatkailu, luonnonsuojelu, puistojen hoito, ensiharvennusten tarve ja metsämaan suojelu, metsänomistajien kaupungistuminen ja hevostyökalujen kehittyminen.

Maijala näki myös mielekkyyttä työhevosen käytössä tulevaisuuden puskurina suomenhevosen geeniperimämme vaalijana ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäjänä.

Ristilän opinnäytetyölle oli kaksi toimeksiantajaa: Elämystalli Menninkäinen Kokkolasta ja Mikko Uusimäki Suomen työhevosseura ry:stä.

Jukka Timonen