Siirry sisältöön

Ravureiden astutusmäärät laskivat voimakkaasti

Suomenhevosravureiden astutusmäärät laskivat tänä vuonna 10 prosenttia.

”Jo loppuvuodesta 2019 alkanut Covid-19 pandemia koetteli hevoskasvattajia ja heidän luottamustaan tulevaisuuteen. Varsamäärät pysyivät kuitenkin vielä edellisvuosien tasolla”, kertoo kasvattamisen ja omistamisen johtaja Kimmo Lampinen Suomen Hippoksesta. 

”Alkuvuodesta 2022 käynnistynyt Ukrainan sota ja siitä johtuvat kustannusten nousut sekä tulevaisuuden epävarmuus ovat ymmärrettävästi laittaneet arvioimaan tamman astuttamista. Notkahdus astutustilastoissa on odotettu, mutta tässäkään asiassa tuleen ei voi jäädä makaamaan.”

Parvelan Retu (s. 2015; i. Liising, e. Maiskaus, ei. Hovi-Ari) sai maksimimäärän eli sata tammaa tänä vuonna. Kuvassa ori Forssan Kuninkuusraveissa rattaillaan Hannu Torvinen. Kuva: Jukka Timonen

Huomio omistajuuden ja raviurheilun vetovoimaan

Kasvatuksen tulevaisuus ei ole irrallaan ratkaistava asia, vaan osa koko hevosalan ja raviurheilun vetovoimaisuuden kokonaisuutta.  

”Vahva kasvatus tarvitsee lujan urheilullisen pohjan ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden. Ammattimainen toiminta on turvattava ja esimerkiksi ori- ja siemennysasemien verkoston säilyminen on välttämätöntä”, Lampinen avaa.

Myös parhaillaan käynnissä oleva kilpailukalenterin uudistus ja divisioonakilpailujen paluu ovat osa hevoskasvatuksen elinvoimaisuuden työkalupakkia. 

”Raviurheilun puolella on tärkeää taata palkintotaso sekä kannustava nuorten hevosten kilpailutoiminta. Nämä ylläpitävät tärkeää omistajuuden vetovoimaa”, Lampinen summaa.

Aivan oleellista on myös mahdollistaa varsoille hyvä polku maitovarsasta kilpaurheilijaksi.

“Kun tarjoamme varsoille hyvän kilpahevosen elämän edellytykset heti alusta, varmistamme parhaalla tavalla myös sen, että hevoset tulevat laajemmalla rintamalla, ja jo varhaisemmassa vaiheessa starttiin, ja toisaalta ne voivat tehdä mahdollisimman tasapainoisen kilpauran.”

Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliitto tekevät parhaillaan tiivistä yhteistyötä osoittaakseen päättäjille hevosalan merkittävyyden ja vaikuttavuuden yhteiskunnassa. Tätä työtä tarvitaan, jotta toiminta voidaan turvata myös jatkossa.   “Jokainen alalle tuleva tukieuro on tärkeä ja tuottaa merkittävästi ympärilleen sekä elinkeinotoiminnan että sosiaalisen toiminnan näkökulmasta. Tämän viestin laaja-alaiseen levittämiseen tarvitaan kokoa hevosalan yhteistyötä. Kun tukea pystytään varmistamaan, kysyntää ja mahdollisuuksia hevosalan palveluille on myös jatkossa”, Lampinen painottaa.

Kihiseelle ja Parvelan Retulle sata tammaa

Suomenhevostammoja astutettiin tänä vuonna yhteensä 1 727 (viime vuonna 1 912). Perinteisesti eniten käytettiin juoksijasuunnan oriita, 64,9 prosenttia kaikista astutuksista. Juoksijasuunnalta käytettiin 90 (90) eri oritta, ratsusuunnalta 41 (40), pienhevossuunnalta 17 (23) ja työhevossuunnalta 9 (9) oritta. Yhteensä astuneita oriita oli 218 (223).

Viime vuoden suosituin ori Parvelan Retu (Liising – Maiskaus, Hovi-Ari) sai rinnalleen samalla 100 tamman määrällä viime vuoden kakkosen Kihisee (Kihi T – Noppee, Jaanen Suikku).

Ratsusuunnan suosituin ori oli 32 astutuksella Ratsu Reima (Lorentso – Utrilla, Jekuri). Pienhevossuunnan ori Riikin Taalerilla (Tintin Timjami – Jasnan Pirpana, A.T. Unikuva) tammoja oli jopa 34 astutuksen verran. Työhevossuunnan suosituin ori oli puolestaan toista vuotta peräkkäin Rannan Ruhtinas (Murron Valo – Totinki, Toto) 29 astutuksella. Rannan Ruhtinas on jalostusarvostelu myös ratsusuunnalle.

Astutukset: Vähennys 10 % vuodesta 2021
Yhteensä: 1 727 astutusta
Astuneita: 218 oritta

Astutusten jakautuminen suunnittain:

  • Juoksijasuunnan KTK-oriista 1 121 astutusta (64,9 %)
  • Ratsusuunnan KTK-oriista 313 astutusta (18,1 %)
  • Pienhevossuunnan KTK-oriista 84 astutusta (4,9 %)
  • Työhevossuunnan KTK oriista 51 astutusta (3,0 %)
  • Ei KTK-oriista 158 astutusta (9,1 %)